Psykoterapeuttikoulutukset

THERAPEIA-SÄÄTIÖN KOULUTUSKESKUS

 

Therapeia-säätiön psykoterapiakoulutusohjelmien suorittaneilla on oikeus hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (VALVIRA) päätöstä psykoterapeutti -nimikkeen käyttöoikeudesta. (TEO:n ylijohtajan päätös 10/2005, annettu 16.12.2005). Laki (559/94) ja asetus (564/94). Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) muuttui Valviraksi vuoden 2009 alussa. Lisätietoa www.valvira.fi

 

Therapeia-säätiön psykoterapiakoulutukset

Therapeia-säätiön Koulutuskeskus on järjestänyt psykoterapeuttikoulutusta vuodesta 1959 lähtien. Säätiön Koulutuskeskuksessa koulutetaan psykoanalyytikoita, psykoterapeutteja (erityistaso ja vaativa erityistaso) ja lastenpsykoterapeutteja (erityistaso ja vaativa erityistaso) sekä psykoanalyyttisia paripsykoterapeutteja. Psykoterapian valmentavat opinnot aloitettiin vuonna 2008.

Therapeia-säätiön Koulutuskeskuksesta on tähän mennessä valmistunut 621 psykoterapeuttia (elokuu 2011):

- 145 psykoanalyytikkoa

- 384 psykoterapeuttia ET

- 42 psykoterapeuttia VET

- 35 lastenpsykoterapeuttia ET

- 15 lastenpsykoterapeuttia VET

 

Koulutuskeskuksen psykoterapeuttikoulutusohjelmat täyttävät Valviran psykoterapeuttikoulutuksille asettamat kriteerit ja kaikki koulutuksen suorittaneet ovat saaneet psykoterapeuttinimikkeen käyttöoikeuden Valvirasta.

 

Therapeia-säätiö on EFPP:n (European Federation for Psychoanalytic Psychotherapy in the Public Sector) Suomen kansallisen verkoston jäsen. Therapeia-säätiön Koulutuskeskuksen kouluttamat psykoanalyytikot ja VET-psykoterapeutit voivat liittyä kansainvälisen järjestön International Federation of Psychoanalytic Societies (IFPS) jäseniksi.

 

Psykoterapiakoulusohjelmat

Kaikki Therapeia-säätiön Koulutuskeskuksen psykoterapiakoulutukset ovat viitekehykseltään psykoanalyyttisia.

 

Therapeia-säätiön Koulutuskeskuksen psykoterapiakoulutusten viitekehys

Therapeia-säätiön antama koulutus nojautuu psykoanalyyttiseen ajatteluun, joka pyrkii tunnistamaan ja ottamaan huomioon myös tiedostamattomalla tasolla vaikuttavat mielen yllykkeet. Therapeialaisen lähestymistavan lähtökohtana on ajatus mielen rakentumisesta vuorovaikutuksellisena kehitysprosessina niistä subjektiivisista kokemuksista, jotka ovat syntyneet varhaisissa vuorovaikutussuhteissa. Psyykkinen ja usein myös somaattinen kärsimys voidaan tältä pohjalta nähdä viitteenä kehityksellisestä häiriöstä, joka näyttäytyy myös psykoterapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Häiriön tai vääristymän tultua tunnistetuksi psyykkisten rakenteiden uudelleen muotoutuminen tulee mahdolliseksi tämän vuorovaikutussuhteen avulla.

Psykoterapeuttisen hoitosuhteen turvin voidaan käydä läpi kokemuksia, jotka ovat ylittäneet silloisen vastaanotto- ja sietokyvyn ja joiden kokemusten suhteen on jääty liian yksin. Hoitosuhteessa on mahdollisuus liittää nämä poissuljetut puolet oman minuuden piiriin ja eheytyä. Psykoterapian tavoitteena on potilaan itseymmärryksen syventäminen.